Valtio-opin opiskelija kertoo miten hän hyötyi ammatinvalintapsykologista.
Olen opiskellut yliopistossa neljä vuotta pääaineenani valtio-oppi. Valtio-oppi, kuten moni muukin ala yliopistolla, ei suoraan valmista mihinkään ammattiin. Epätietoisuus siitä mihin olen menossa laski opiskelumotivaatiota huomattavasti ja olin jo valmis vaihtamaan kokonaan opiskelualaa.
Päätin noudattaa tuttuni neuvoa ja otin yhteyttä työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin ajanvaraukseen. Yhteystiedot löytyivät työvoimatoimiston sivuilta (lista työvoimatoimistoista: http://www.mol.fi/mol/fi/toimistot.jsp). Minulle varattiin aika akateemisesti kouluttautuviin erikoistuneelta ammatinvalintapsykologilta, Tampereen työvoimatoimistosta.
Ensimmäisessä tapaamisessa kerroin tilanteestani: mitä olen jo suorittanut ja miksi opinnot ovat pysähtyneet. Psykologi auttoi minua listaamaan osaamisalueitani ja kiinnostuksen kohteitani. Huomasin, että jo suoritetuista kursseista ja menneistä kesätöistä on sittenkin ollut hyötyä, sillä en varmastikaan ole enää samassa tilanteessa osaamisen suhteen kuin juuri lukiosta valmistuneena. Näitä listoja katseltuaan psykologi totesi, että olen selvästi yhteiskuntatieteilijä, jolle sopisi asiantuntijatyö.
Toisella tapaamisella selasimme ekassa tapaamisessa kerättyjen tietojen perusteella työpaikkailmoituksia. Psykologi esitteli konkreettisia työtehtäviä ja mahdollisia työnantajia. Vihdoin aloin ymmärtää, miten monenlaisia töitä yhteiskuntatieteitä lukenut voi hakea valmistuttuaan. Tämän tapaamisen jälkeen aloin käsitin, että tietämättömyys tulevaisuuden töistä ei välttämättä ole vain huono asia: sehän tarkoittaa sitä, että kaikki ovet ovat vielä avoinna!
Kolmannella tapaamisella pohdimme vielä sivuainevalintoja. Syksyllä neljännessä tapaamisessa suunnittelemme karkeasti mitä kaikkea tulen vielä opiskelemaan ennen valmistumistani ja mahdollisesti katsomme hieman aikatauluakin.
Tapaamisia ei välttämättä ole näin montaa, joillekin saattaa riittää yksikin kerta. Tärkeimpänä neuvona pitäisin, että menee paikalle avoimin mielin. Ei pidä odottaa psykologilta valmiita vastauksia siitä mitä sinun tulisi tehdä, vaan valmistautua itse pohtimaan asioita hänen avullaan!
