Pääsykoeblogi

Miksi Pääsykoeblogi ei päivity tarpeeksi usein?

Miksi Pääsykoeblogissa on niin harvoin uusia artikkeleita? Syynä siihen on se, että olen nyt Kiinassa matkustelemassa ja sitten viettämässä vaihtovuoden puolikasta. Tämä tekstikin on kirjoitettu etukäteen.

Keskustan valtakunnassa törmää sellaiseen asiaan kuin nettisensuuri ja tietotekniikkaa kunnolla taitamattoman voi olla vaikea päästä Suuren Palomuurin ylitse. En välttämättä pysty surffaamaan Pääsykoeblogin sivuille ollenkaan. Toinen syy hiljaisuuteen on ajanpuute. Tai aikaa kyllä löytyy, mutta maapallon toisella puolella se valitettavasti kuluu johonkin muuhun kuin tietokoneen ääressä istumiseen.

Pääsykoeblogi ei kuitenkaan hiljene täysin. Jokaiselle kuukaudelle on tiedossa jotakin, mutta valitettavasti ei yhtä paljon kuin vuosi sitten. En myöskään välttämättä pääse itse vastaamaan kommentteihin.

Jos haluat tarjota omaa juttuasi Pääsykoeblogiin niin lähetä minulle sähköpostia osoitteeseen paasykoe@hotmail.com.

Lue lisää...

Miten hallita pääsykoekirja helmikuussa?

10 vinkkiä, joilla kesytät pääsykoekirjan!
Miten pääsykoekirjaa oikein luetaan? Näiden kymmenen vinkin avulla pääset hyvään vauhtiin.

Pääsykokeet - mitä niissä vaaditaan?
Pääsykokeisiin valmistaudutaan, jotta päästään opiskelemaan. Siksi on hyvä tietää mitä pääsykokeessa vaaditaan. Kun tiedät ennalta mitä sinun tulee suurin piirtein tietää ja osata, on valmistautuminen helpompaa.

Opiskele oikeita asioita tarpeeksi paljon
Kun tiedät miten sinun tulee valmistautua, muista valmistautua sen mukaisesti. Laatu on tärkeämpää kuin määrä, mutta määrääkin täytyy olla jonkin verran laadun varmistamiseksi.

Lue lisää...

Marissa: Vuoden ensimmäinen valitus

Olen Marissa, 22-vuotias kirjallisuuden opiskelija. Kerron kirjallisuuden opiskeluun liittyvistä asioista n. kerran kuussa, joskus useamminkin. Enemmän arkisempia opiskelukokemuksia ja yksityiselämää voi seurata blogissani osoitteessa: http://cafepourlesidiots.org/.

Uusi lukukausi alkoi viikko sitten ja huomasin toistelevani jopa niinkin vanhoja kuin yläasteaikaisia virheitä antaessani itseni upota liian syvälle erääseen ihanaan asiaan nimeltä "joululoma". Tässä pieni varoitus- ja herätyslista niille opiskelijoille, joilla tuntuu aina silloin tällöin lähtevän kontrolli karkuun huolimattomuuden tai lomatarpeen takia. Listan asiat eivät koske yksin kirjallisuudenopiskelijoita, vaan pätevät alaan kuin alaan.

1. Älä jätä tenttiin lukemista viimeiseen viikkoon. Muuten voi huomata, että kaksi "helposti luettavaa peruskirjaa" muuttuvatkin neljäsataasivuisiksi ja tahmalukuisiksi teoriakirjoiksi, joiden lukemiseen kuluu helposti aikaa aamukahdeksasta iltakymmeneen. Jos tenttiin kieltäytyy lukemasta aikaisin, kannattaa edes tutustua kirjojen sisältöön, että tulee arvioitua, kuinka aikaa vieviä opuksia ne ovat.

2. Älä jätä kirjoittamatta muistiinpanoja tenttikirjoista. On harvinaisen ärsyttävää tenttiaamuna selata kirjoja läpi kokonaisuudessaan kauheassa kiireessä, kun ei ole minkäänlaista paperintynkää, mistä tarkistaa ja kerrata pikaisesti. Jopa apusanalista olisi hyödyksi, eikä sellaisen kokoaminen ole edes suuri vaiva.

3. Jos et halua miettiä kevään opetusta joululomalla, tee se jo syksyllä! Osaan kursseista tulee ilmoittautua jo toisen periodin loppupuolella, joten keväällä kurssivalintoihin heräävät voivat menettää mahdollisuutensa päästä esimerkiksi proseminaariin. Osa kurssien tiedoista myös siirtyy oppilaiden nähtäville vasta joululoman aikana, osa uuden lukukauden alettua. Ehkä hieman sekavaa opiskelijan arjen näkökulmasta, mutta ikävä kyllä totta. Kannattaa siis olla varuillaan ja olla korvat höröllä koko ajan.

4. Älä aliarvioi kurssien työmäärää. "Pelkkä" luentokurssikin ilman ekstramateriaalia ja luento/oppimispäiväkirjaa teettää töitä, viimeistään siinä vaiheessa kun pitäisi valmistautua loppukuulusteluun. On niin helppo sortua täyttelemään kurssiopasta kuin ristikkoa ja napsia kurssin sieltä ja täältä uhraamatta ajatustakaan sille, kuinka paljon oikeasti on aikaa niitä tehdä.

5. Ota asioista selvää! Yliopistolla ei mikään ole selvää, ellei tietoa kaiva jostain esille. Se pitäisi tulla selväksi jo fuksivuotena kun saa juosta pitkin kampusta paikasta toiseen tyhmänä ja eksyksissä. Välillä tuntuu, että samalle tasolle on vajottu uudestaan, vaikka vuosia yliopistolla olisi vietetty enemmänkin. Tietämättömyys ja epävarmuus eivät siis yksistään kuulu fuksivuoteen, vaan tiettyjen asioiden kohdalla saattavat seurata vuodesta toiseen. Älä siis tuudittaudu olettamukseen, ettei kannata olla varuillaan ja tarkistaa asioita muulloin kuin fuksivuotena. Ei kaikkia yliopistokäytäntöjä vuodessa opita.

Nämä kun saisi vielä iskostettua tajuntaan, niin olisin varma, ettei yliopisto-opiskelu aina ottaisi kalloon yhtä pahasti kuin tämän vuoden alussa. Ja minä kun luulin aina valmistautuvani hyvin ja huolella kaikkeen.

Lue lisää...

Pääsykoeblogi suosittelee

Hearts&Minds blogissaan Sansu kirjoittaa elämästään monesta eri näkökulmasta. Lääketieteelliseen pyrkiviä varmasti kiinnostaa Sansun seuraavat merkinnät:

Pääsykoeblogi suosittelee Sansun blogia erittäin lämpimästi!
.

Lue lisää...

Haastattelussa matematiikan opiskelija

Lue haastattelusta millaista on matematiikan opiskelu Tampereen yliopistossa. Matematiikan vanhoja valintakoekysymyksiä löytyy yliopiston nettisivuilta.

Miten päädyit pyrkimään juuri matematiikkaa opiskelemaan?

Olen aina ollut kiinnostunut siitä, ja tavallista matalammat pääsyrajat tukivat entisestään valintaa. Muutama lukio-opettaja oli myös ehdottanut sitä, mutta päätös oli oma.

Pääsitkö opiskelemaan heti lukion jälkeen?

Pääsin välittömästi lukiosta. Vuoden vaihteessa alkoi armeija, joten olin syyslukukauden yliopistolla suorittamassa pakollisia kursseja. Hyvä, kevyt aloitus helpoilla kursseilla, jotka saattaisivat aiheuttaa päänvaivaa tärkeämpien kurssien seassa. Armeijan jälkeen – joka oli siis vuoden reissu – olin kevätlukukauden taas yliopistolla suorittamassa jonkin verran kursseja ja töissä kouluavustajana.

Millainen pääsykoe oli ja miten siihen valmistauduit?

Pääsykokeesta on aikaa (2006 keväällä), joten en tarkkaan muista sisältöä. Kysymykset olivat luonnollisesti matematiikkaa, mutta painottivat uuden omaksumista ja soveltamista enemmän kuin lukiomatematiikkaa. Seassa oli tavallisia laskutehtäviäkin, mutta hankalat tehtävät olivat vahvasti soveltavia, ja niissä annettiin yleensä aineisto, joka oli välttämätön ratkaisun löytämiseksi.

Valmistauduin pääsykokeeseen lukiomme omalla valmennuskurssilla. Olin lukenut sen verta tehokkaasti kirjoituksiin, että koin sen antavan tarpeeksi puhtia pääsykokeeseen.

Kauan olet opiskellut ja miltä opiskelu on tuntunut?

Opiskelen toista täyttä vuotta. Opiskelu on ollut matematiikan osalta melko samanlaista kuin lukiossa: käydään teoriaa ja lasketaan tehtäviä. Toteutus on hieman erilainen. Luennoilla käydään kuuntelemassa luennoitsijan monologia teoriasta ja erillisissä laskuharjoituksissa käydään läpi tehtäviä, jotka on tullut laskea omalla ajalla etukäteen.

Yliopisto-opiskelu painottuu todella paljon itsenäiselle työskentelylle. Jos lukiossa tuntui, ettei saanut itseään niskasta kiinni sitten ollenkaan tekemeään niitä enkun portfolioita ynnä muuta sellaista, niin yliopistoon tullessa on kunnon ruoskinnan aika, jotta kursseista selviää kunnialla läpi.

Mitä sivuaineita sinulla on?

Kemia ja kasvatustieteet aloitettu ja suunnitelmissa vielä fysiikka. Kemia ja fysiikkahan suoritetaan TTY:llä.

Mitä työtä haluaisit valmistumisen jälkeen tehdä?

Opettajaksi lukioon olen aina tahtonut, mutta mikä tahansa muu opetuspesti kelpaa aluksi.

Jotain muuta kerrottavaa tuleville pääaineesi opiskelijoille?

Laskutehtäviä kannattaa laskea. Oikeasti. Matematiikkaa opiskellessa et voi vain lukea tenttiin. Viikottaiset laskutehtävät ovat parasta valmistautumista. Itselläni on takana melkein kaikki kandidaatin tutkintoon tarvittavat matematiikan kurssit, enkä vielä kertaakaan ole päntännyt yhteenkään tenttiin, koska olen aktiivisesti tehnyt laskuharjoituksia. Tuloksissa ei ole valittamista.

Lue lisää...